Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilai...
| Main Authors: | , , , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2007-01-01
|
| Series: | Metsätieteen aikakauskirja |
| Online Access: | http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5980 |
| _version_ | 1818892475081687040 |
|---|---|
| author | Risto Sievänen Timo Kareinen Hannu Hirvelä Hannu Ilvesniemi |
| author_facet | Risto Sievänen Timo Kareinen Hannu Hirvelä Hannu Ilvesniemi |
| author_sort | Risto Sievänen |
| collection | DOAJ |
| description | Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.222 |
| first_indexed | 2024-12-19T17:57:17Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-07cba073a160496da62df12259352a5d |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1455-2515 |
| language | Finnish |
| last_indexed | 2024-12-19T17:57:17Z |
| publishDate | 2007-01-01 |
| publisher | Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
| record_format | Article |
| series | Metsätieteen aikakauskirja |
| spelling | doaj.art-07cba073a160496da62df12259352a5d2022-12-21T20:11:46ZfinSuomen Metsätieteellinen Seura ryMetsätieteen aikakauskirja1455-25152007-01-012007410.14214/ma.5980Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseetRisto SievänenTimo KareinenHannu HirveläHannu IlvesniemiKioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.222http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5980 |
| spellingShingle | Risto Sievänen Timo Kareinen Hannu Hirvelä Hannu Ilvesniemi Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet Metsätieteen aikakauskirja |
| title | Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet |
| title_full | Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet |
| title_fullStr | Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet |
| title_full_unstemmed | Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet |
| title_short | Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet |
| title_sort | hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet |
| url | http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5980 |
| work_keys_str_mv | AT ristosievanen hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet AT timokareinen hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet AT hannuhirvela hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet AT hannuilvesniemi hakkuumahdollisuusarvioihinperustuvatmetsienkasvihuonekaasutaseet |