Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?
Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; S...
| Main Authors: | , , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Historiallinen yhdistys
2020-09-01
|
| Series: | Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat |
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378 |
| _version_ | 1828486359145250816 |
|---|---|
| author | Arto Nevala Kimmo Isotalo Hannu Itkonen |
| author_facet | Arto Nevala Kimmo Isotalo Hannu Itkonen |
| author_sort | Arto Nevala |
| collection | DOAJ |
| description | Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.
Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kolmeen aikakauteen, jotka kiinnitämme suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen, liikuntakulttuurin muutokseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön murrokseen.
Jääkiekko ja jalkapallo kehittyivät ensimmäisessä vaiheessa 1960-luvulle asti samantyylisesti ja lajien toiminta oli monilta osin hapuilevaa ja vaatimatonta. Jääkiekon irtiotto muihin lajeihin ajoittui kahteen toisen maailmansodan jälkeisen Suomen isoon rakennemuutokseen. 1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko hyödynsi teollistumisen ja palveluistumisen, vaurastumisen, kaupungistumisen sekä kulutusyhteiskuntaan siirtymisen luoman uuden urheilukulttuurisen potentiaalin parhaiten. Se kehitti harrastusoloja, ammattimaisti ennakkoluulottomasti toimintaansa ja loi modernisoituvaan yhteiskuntaan sopineen konseptin.
Näin jääkiekko oli hyvässä kunnossa, kun vanhojen rakenteiden purkautuminen ja markkinallistuminen muuttivat Suomea 1990-luvulta lähtien. Lajin toimintamekanismit vastasivat jo monelta osin uuden ajan vaatimuksia. Lisäksi urheilun järjestökentän sekasorto ja kansainvälinen menestys vahvistivat jääkiekon asemaa. Näin laji onnistui toistamiseen hyödyntämään yhteiskunnallisen muutoksen luoman uudenlaisen tilanteen ja tekemään eroa muihin lajeihin, myös jalkapalloon. |
| first_indexed | 2024-12-11T09:31:41Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-1fe83e1df6f64df6aa80bdca79129238 |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1458-1396 |
| language | Finnish |
| last_indexed | 2024-12-11T09:31:41Z |
| publishDate | 2020-09-01 |
| publisher | Historiallinen yhdistys |
| record_format | Article |
| series | Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat |
| spelling | doaj.art-1fe83e1df6f64df6aa80bdca791292382022-12-22T01:13:00ZfinHistoriallinen yhdistysEnnen ja Nyt: Historian Tietosanomat1458-13962020-09-0120310.37449/ennenjanyt.94378Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?Arto Nevala0Kimmo IsotaloHannu ItkonenItä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitosSuomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa. Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kolmeen aikakauteen, jotka kiinnitämme suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen, liikuntakulttuurin muutokseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön murrokseen. Jääkiekko ja jalkapallo kehittyivät ensimmäisessä vaiheessa 1960-luvulle asti samantyylisesti ja lajien toiminta oli monilta osin hapuilevaa ja vaatimatonta. Jääkiekon irtiotto muihin lajeihin ajoittui kahteen toisen maailmansodan jälkeisen Suomen isoon rakennemuutokseen. 1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko hyödynsi teollistumisen ja palveluistumisen, vaurastumisen, kaupungistumisen sekä kulutusyhteiskuntaan siirtymisen luoman uuden urheilukulttuurisen potentiaalin parhaiten. Se kehitti harrastusoloja, ammattimaisti ennakkoluulottomasti toimintaansa ja loi modernisoituvaan yhteiskuntaan sopineen konseptin. Näin jääkiekko oli hyvässä kunnossa, kun vanhojen rakenteiden purkautuminen ja markkinallistuminen muuttivat Suomea 1990-luvulta lähtien. Lajin toimintamekanismit vastasivat jo monelta osin uuden ajan vaatimuksia. Lisäksi urheilun järjestökentän sekasorto ja kansainvälinen menestys vahvistivat jääkiekon asemaa. Näin laji onnistui toistamiseen hyödyntämään yhteiskunnallisen muutoksen luoman uudenlaisen tilanteen ja tekemään eroa muihin lajeihin, myös jalkapalloon.https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378urheilujääkiekkojalkapalloyhteiskuntamuutos |
| spellingShingle | Arto Nevala Kimmo Isotalo Hannu Itkonen Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat urheilu jääkiekko jalkapallo yhteiskunta muutos |
| title | Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? |
| title_full | Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? |
| title_fullStr | Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? |
| title_full_unstemmed | Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? |
| title_short | Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? |
| title_sort | miksi suomesta tuli vuosikymmeniksi jaakiekko mutta ei jalkapallomaa |
| topic | urheilu jääkiekko jalkapallo yhteiskunta muutos |
| url | https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378 |
| work_keys_str_mv | AT artonevala miksisuomestatulivuosikymmeniksijaakiekkomuttaeijalkapallomaa AT kimmoisotalo miksisuomestatulivuosikymmeniksijaakiekkomuttaeijalkapallomaa AT hannuitkonen miksisuomestatulivuosikymmeniksijaakiekkomuttaeijalkapallomaa |