“Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa
Artikkeli selvittää maantieteen termistön kehittämistä Virossa ja Suomessa 1920-luvulla. Suomalainen maantieteilijä J. G. Granö tuli 1919 Tarttoon perustamaan maantieteen oppituolia. Tämä oli ylipäänsä ensimmäinen kerta, kun maantiedettä alettiin opettaa viroksi, ja hän tarvitsi valtavasti uutta ter...
| Main Authors: | , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | English |
| Published: |
Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
2018-10-01
|
| Series: | Lähivõrdlusi |
| Subjects: | |
| Online Access: | http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV28.07 |
| _version_ | 1811263889391747072 |
|---|---|
| author | Päivi Laine Eve Mikone |
| author_facet | Päivi Laine Eve Mikone |
| author_sort | Päivi Laine |
| collection | DOAJ |
| description | Artikkeli selvittää maantieteen termistön kehittämistä Virossa ja Suomessa 1920-luvulla. Suomalainen maantieteilijä J. G. Granö tuli 1919 Tarttoon perustamaan maantieteen oppituolia. Tämä oli ylipäänsä ensimmäinen kerta, kun maantiedettä alettiin opettaa viroksi, ja hän tarvitsi valtavasti uutta termistöä. Lyhyen Viron-kautensa aikana Granö pyrki luomaan vironkielisen tieteellisen termijärjestelmän ja vahvistamaan opiskelijoiden käsitystä maantieteestä tieteenalana. Hän piti tärkeänä erikoisalan omakielisen termistön hallintaa. Pyrimme hahmottamaan hajanaisesta arkistoja sanastoaineistosta esimerkkejä Granön luomista vironkielisistä termeistä. Oletamme, että J. V. Veskin nimiin kirjatut uudistermit eivät kaikki ole J. V. Veskin luomia vaan termistöjen kehittämiseen osallistuivat myös erikoisalojen asiantuntijat. Kun Granö palasi Suomeen, hän jatkoi termijärjestelmän ja erityisesti maisemamaantieteen kuvausjärjestelmän kehittämistä. Hänen teoreettinen pääteoksensa Puhdas maantiede (1930) yhdistää Virossa ja Suomessa luodut termit ja kuvaustavat. Hän korosti työssään tieteen tekemistä kansallisilla kielillä mutta tulosten tiedottamista myös kansainvälisillä kielillä.
***
"Development of geographical terms in Estonia and Finland in the 1920s"
Our article deals with the development of geographical terms in Estonia and in Finland during the 1920’s. This period is especially interesting because the language of instruction in the respective countries changed to Estonian and to Finnish at roughly the same time. The development of scientific terminology in different fields was started on both sides at the same time as well. The Finnish geographer Johannes Gabriel Granö went to Tartu in 1919 to establish a Department of Geography at the University of Tartu. He was the first person to teach geography in Estonian and he needed a vast amount of professional terminology. Previously the teaching languages were German and Russian. During his short stay (3 years), J. G. Granö started developing geographical terminology in Estonian. At the same time, he also made efforts to consolidate the use of new scientific terminology. J. G. Granö established the committee of geographic terminology at Tartu University, but he never published any research in Estonian. The results of J. G. Granö’s work can be found in the different areal studies of Estonia. The main editors of these books were J. G. Granö’s students. The study of the development of Estonian scientific terminology postulates that nearly all new scientific terms were invented by J. V. Veski. We assume that his role was in many areas primarily consulting, not inventing. Many of J. G. Granö’s invented terms are nowadays very common, such as ürgorg,voor, and vallseljak; even many Estonian place names (Soomaa,Lahemaa, Vooremaa) were likely invented by J. G. Granö. Back in Finland, J. G. Granö continued his work on geographical terminology in Finnish. His main theoretical study, Pure Geography (1930), brings together the theoretical basis which was developed in Estonia and practical work done in Finland. J. G. Granö highlighted the importance of doing science in national languages and reporting results in international languages. |
| first_indexed | 2024-04-12T19:53:14Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-5737907d1a81444b97e6d8dc6a0e3f88 |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1736-9290 2228-3854 |
| language | English |
| last_indexed | 2024-04-12T19:53:14Z |
| publishDate | 2018-10-01 |
| publisher | Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics |
| record_format | Article |
| series | Lähivõrdlusi |
| spelling | doaj.art-5737907d1a81444b97e6d8dc6a0e3f882022-12-22T03:18:44ZengEesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied LinguisticsLähivõrdlusi1736-92902228-38542018-10-012824226210.5128/LV28.07“Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja SuomessaPäivi LaineEve MikoneArtikkeli selvittää maantieteen termistön kehittämistä Virossa ja Suomessa 1920-luvulla. Suomalainen maantieteilijä J. G. Granö tuli 1919 Tarttoon perustamaan maantieteen oppituolia. Tämä oli ylipäänsä ensimmäinen kerta, kun maantiedettä alettiin opettaa viroksi, ja hän tarvitsi valtavasti uutta termistöä. Lyhyen Viron-kautensa aikana Granö pyrki luomaan vironkielisen tieteellisen termijärjestelmän ja vahvistamaan opiskelijoiden käsitystä maantieteestä tieteenalana. Hän piti tärkeänä erikoisalan omakielisen termistön hallintaa. Pyrimme hahmottamaan hajanaisesta arkistoja sanastoaineistosta esimerkkejä Granön luomista vironkielisistä termeistä. Oletamme, että J. V. Veskin nimiin kirjatut uudistermit eivät kaikki ole J. V. Veskin luomia vaan termistöjen kehittämiseen osallistuivat myös erikoisalojen asiantuntijat. Kun Granö palasi Suomeen, hän jatkoi termijärjestelmän ja erityisesti maisemamaantieteen kuvausjärjestelmän kehittämistä. Hänen teoreettinen pääteoksensa Puhdas maantiede (1930) yhdistää Virossa ja Suomessa luodut termit ja kuvaustavat. Hän korosti työssään tieteen tekemistä kansallisilla kielillä mutta tulosten tiedottamista myös kansainvälisillä kielillä. *** "Development of geographical terms in Estonia and Finland in the 1920s" Our article deals with the development of geographical terms in Estonia and in Finland during the 1920’s. This period is especially interesting because the language of instruction in the respective countries changed to Estonian and to Finnish at roughly the same time. The development of scientific terminology in different fields was started on both sides at the same time as well. The Finnish geographer Johannes Gabriel Granö went to Tartu in 1919 to establish a Department of Geography at the University of Tartu. He was the first person to teach geography in Estonian and he needed a vast amount of professional terminology. Previously the teaching languages were German and Russian. During his short stay (3 years), J. G. Granö started developing geographical terminology in Estonian. At the same time, he also made efforts to consolidate the use of new scientific terminology. J. G. Granö established the committee of geographic terminology at Tartu University, but he never published any research in Estonian. The results of J. G. Granö’s work can be found in the different areal studies of Estonia. The main editors of these books were J. G. Granö’s students. The study of the development of Estonian scientific terminology postulates that nearly all new scientific terms were invented by J. V. Veski. We assume that his role was in many areas primarily consulting, not inventing. Many of J. G. Granö’s invented terms are nowadays very common, such as ürgorg,voor, and vallseljak; even many Estonian place names (Soomaa,Lahemaa, Vooremaa) were likely invented by J. G. Granö. Back in Finland, J. G. Granö continued his work on geographical terminology in Finnish. His main theoretical study, Pure Geography (1930), brings together the theoretical basis which was developed in Estonia and practical work done in Finland. J. G. Granö highlighted the importance of doing science in national languages and reporting results in international languages.http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV28.07termistön kehittäminenkirjakielitieteen kieliterminologygeographynational languageEstonianFinnish |
| spellingShingle | Päivi Laine Eve Mikone “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa Lähivõrdlusi termistön kehittäminen kirjakieli tieteen kieli terminology geography national language Estonian Finnish |
| title | “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa |
| title_full | “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa |
| title_fullStr | “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa |
| title_full_unstemmed | “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa |
| title_short | “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” (J. G. Granö). Maantieteen termistön kehittäminen 1920-luvun Virossa ja Suomessa |
| title_sort | ajattele maailmanlaajuisesti toimi paikallisesti j g grano maantieteen termiston kehittaminen 1920 luvun virossa ja suomessa |
| topic | termistön kehittäminen kirjakieli tieteen kieli terminology geography national language Estonian Finnish |
| url | http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV28.07 |
| work_keys_str_mv | AT paivilaine ajattelemaailmanlaajuisestitoimipaikallisestijggranomaantieteentermistonkehittaminen1920luvunvirossajasuomessa AT evemikone ajattelemaailmanlaajuisestitoimipaikallisestijggranomaantieteentermistonkehittaminen1920luvunvirossajasuomessa |