Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun
Tutkimuksessa selvitettiin typpi- ja kalilannoituksen vaikutusta ruokaperunan laatuun. Kokeessa olivat lajikkeet Bintje ja Realta, jotka viljeltiin kahdella eri kasvupaikalla, Mikkelissä ja Vehkalahdella, yhdeksällä eri lannoitustasolla. Mikkelissä oli maanlaatu multava hietamaa ja Vehkalahdella hie...
| Main Authors: | , , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | English |
| Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1971-05-01
|
| Series: | Agricultural and Food Science |
| Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71785 |
| _version_ | 1828865872372957184 |
|---|---|
| author | Anita Ellala Lasse Vanhanen Rakel Kurkela |
| author_facet | Anita Ellala Lasse Vanhanen Rakel Kurkela |
| author_sort | Anita Ellala |
| collection | DOAJ |
| description | Tutkimuksessa selvitettiin typpi- ja kalilannoituksen vaikutusta ruokaperunan laatuun. Kokeessa olivat lajikkeet Bintje ja Realta, jotka viljeltiin kahdella eri kasvupaikalla, Mikkelissä ja Vehkalahdella, yhdeksällä eri lannoitustasolla. Mikkelissä oli maanlaatu multava hietamaa ja Vehkalahdella hietainen urpasavi. Kenttäkokeessa käytetty typpilannoitus oli 50, 125 ja 200 kg N/ha kukin yhdistettynä kolmeen eri kalilannoitustasoon: 100, 200 ja 400 kg K2O/ha. Laadun arvostelemiseksi määritettiin keskimääräinen ominaispaino ja suoritettiin ominaispainolajitellusta materiaalista maun ja jauhoisuuden arvostelu. Näiden perusteella laskettiin moitteettoman ruokaperunan osuus eri koejäsenissä. Kullekin lannoitustasolle ominainen maku ja jauhoisuus arvosteltiin painomäärältään suurimman ominaispainoluokan perusteella. Lisäksi tutkittiin lannoituksen vaikutus keiton jälkeiseen tummumiseen ja värin säilymiseen kuorittuna. Typpi- ja kalilannoituksen lisääminen alensi perunan ominaispainoa, mikä ilmeni perunan laadussa ominaisjauhoisuuden ja maun huononemisena ja moitteettoman ruokaperunan määrän pienenemisenä. Laadultaan parasta perunaa saatiin molemmista lajikkeista molemmilta kasvupaikoilta pienimmällä typpilannoituksella (50 kg N/ha). Kasvupaikalla oli kuitenkin suurempi vaikutus perunan laatuun kuin lannoituksella. Keiton jälkeistä tummumista oli vähiten pienimmällä typpilannoituksella (50 kg N/ha) kalimäärästä riippumatta. Typpilannoitusta lisättäessä tummumistaipumus kasvoi, mutta suuret kalimäärät estivät tummumisen. Kuoritun perunan säilyvyyteen ei lannoitus vaikuttanut tarkastuksen tapahtuessa 1 vrk:n välein. |
| first_indexed | 2024-12-13T04:37:44Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-5c65f11907014292ba7a94374ca8a162 |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1459-6067 1795-1895 |
| language | English |
| last_indexed | 2024-12-13T04:37:44Z |
| publishDate | 1971-05-01 |
| publisher | Scientific Agricultural Society of Finland |
| record_format | Article |
| series | Agricultural and Food Science |
| spelling | doaj.art-5c65f11907014292ba7a94374ca8a1622022-12-21T23:59:23ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951971-05-01432Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuunAnita Ellala0Lasse Vanhanen1Rakel Kurkela2Elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsingin YliopistoElintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsingin YliopistoElintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsingin YliopistoTutkimuksessa selvitettiin typpi- ja kalilannoituksen vaikutusta ruokaperunan laatuun. Kokeessa olivat lajikkeet Bintje ja Realta, jotka viljeltiin kahdella eri kasvupaikalla, Mikkelissä ja Vehkalahdella, yhdeksällä eri lannoitustasolla. Mikkelissä oli maanlaatu multava hietamaa ja Vehkalahdella hietainen urpasavi. Kenttäkokeessa käytetty typpilannoitus oli 50, 125 ja 200 kg N/ha kukin yhdistettynä kolmeen eri kalilannoitustasoon: 100, 200 ja 400 kg K2O/ha. Laadun arvostelemiseksi määritettiin keskimääräinen ominaispaino ja suoritettiin ominaispainolajitellusta materiaalista maun ja jauhoisuuden arvostelu. Näiden perusteella laskettiin moitteettoman ruokaperunan osuus eri koejäsenissä. Kullekin lannoitustasolle ominainen maku ja jauhoisuus arvosteltiin painomäärältään suurimman ominaispainoluokan perusteella. Lisäksi tutkittiin lannoituksen vaikutus keiton jälkeiseen tummumiseen ja värin säilymiseen kuorittuna. Typpi- ja kalilannoituksen lisääminen alensi perunan ominaispainoa, mikä ilmeni perunan laadussa ominaisjauhoisuuden ja maun huononemisena ja moitteettoman ruokaperunan määrän pienenemisenä. Laadultaan parasta perunaa saatiin molemmista lajikkeista molemmilta kasvupaikoilta pienimmällä typpilannoituksella (50 kg N/ha). Kasvupaikalla oli kuitenkin suurempi vaikutus perunan laatuun kuin lannoituksella. Keiton jälkeistä tummumista oli vähiten pienimmällä typpilannoituksella (50 kg N/ha) kalimäärästä riippumatta. Typpilannoitusta lisättäessä tummumistaipumus kasvoi, mutta suuret kalimäärät estivät tummumisen. Kuoritun perunan säilyvyyteen ei lannoitus vaikuttanut tarkastuksen tapahtuessa 1 vrk:n välein.https://journal.fi/afs/article/view/71785 |
| spellingShingle | Anita Ellala Lasse Vanhanen Rakel Kurkela Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun Agricultural and Food Science |
| title | Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun |
| title_full | Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun |
| title_fullStr | Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun |
| title_full_unstemmed | Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun |
| title_short | Typpi- ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun |
| title_sort | typpi ja kalilannoituksen vaikutus ruokaperunan laatuun |
| url | https://journal.fi/afs/article/view/71785 |
| work_keys_str_mv | AT anitaellala typpijakalilannoituksenvaikutusruokaperunanlaatuun AT lassevanhanen typpijakalilannoituksenvaikutusruokaperunanlaatuun AT rakelkurkela typpijakalilannoituksenvaikutusruokaperunanlaatuun |