Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa

Pienten lasten luovaa kirjoittamista on tutkittu vähän ja yleensä vain teknistä tarkkuutta korostavan taitodiskurssin kautta. Kirjoittaminen voidaan kuitenkin ymmärtää myös tarkoitushakuisena sosiaalisena toimintana, jaettavaan muotoon taltioituina ideoina, näkemyksinä ja mielipiteinä – suhteina. Ty...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pekka Mertala
Format: Article
Language:Finnish
Published: Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi 2015-03-01
Series:Media & Viestintä
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62109
_version_ 1818873507675635712
author Pekka Mertala
author_facet Pekka Mertala
author_sort Pekka Mertala
collection DOAJ
description Pienten lasten luovaa kirjoittamista on tutkittu vähän ja yleensä vain teknistä tarkkuutta korostavan taitodiskurssin kautta. Kirjoittaminen voidaan kuitenkin ymmärtää myös tarkoitushakuisena sosiaalisena toimintana, jaettavaan muotoon taltioituina ideoina, näkemyksinä ja mielipiteinä – suhteina. Työssäni suhteisuuden teoreettisen viitekehyksen muodostaa kolmannen tilan käsite, jolla tarkoitan ei-institutionaalisen sekä institutionaalisen kasvuympäristön rajapinnoille muodostuvia molemmat kontekstit sisältäviä identiteettiperustaisia tiloja. Empiirinen aineisto koostuu esiopetusikäisten lasten päiväkotikontekstissa vapaan leikin aikana tuottamista (tietokone)kirjoituksista. Tarkastelen erityisesti sitä millaisia, keiden välisiä ja miten ilmaistuja suhteita lapset julkituovat kirjoituksissaan kolmannen tilan kautta. Kolmas tila esiintyi kirjoituksissa joko oman lähipiirin tai mediatekstien uudelleenkontekstualisointina. Valinnat eivät olleet sattumanvaraisia vaan kertoivat kiintymyksestä ja jo olemassa olevista tai toivotuista ystävyyssuhteista. Kirjoituksissa esiintyneiden lasten välittömään kokemusmaailmaan kuuluvien henkilöiden roolit ja relaatiot elivät kirjoituksissa omalakista elämäänsä, jossa esimerkiksi vanhempien ja lasten roolit usein sekoittuivat.  Mediaviitteiden intersubjektiivinen suhteisuus ilmeni tarkoituksenmukaisena ja koordinoituna saman jaetun keskusteeman ympärillä pysyttelemisenä.
first_indexed 2024-12-19T12:55:49Z
format Article
id doaj.art-5cd41a61fc9245cab1cf4805123a0e4a
institution Directory Open Access Journal
issn 2342-477X
language Finnish
last_indexed 2024-12-19T12:55:49Z
publishDate 2015-03-01
publisher Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi
record_format Article
series Media & Viestintä
spelling doaj.art-5cd41a61fc9245cab1cf4805123a0e4a2022-12-21T20:20:23ZfinMedia- ja viestintätieteellinen seura MeviMedia & Viestintä2342-477X2015-03-0138110.23983/mv.62109Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessaPekka MertalaPienten lasten luovaa kirjoittamista on tutkittu vähän ja yleensä vain teknistä tarkkuutta korostavan taitodiskurssin kautta. Kirjoittaminen voidaan kuitenkin ymmärtää myös tarkoitushakuisena sosiaalisena toimintana, jaettavaan muotoon taltioituina ideoina, näkemyksinä ja mielipiteinä – suhteina. Työssäni suhteisuuden teoreettisen viitekehyksen muodostaa kolmannen tilan käsite, jolla tarkoitan ei-institutionaalisen sekä institutionaalisen kasvuympäristön rajapinnoille muodostuvia molemmat kontekstit sisältäviä identiteettiperustaisia tiloja. Empiirinen aineisto koostuu esiopetusikäisten lasten päiväkotikontekstissa vapaan leikin aikana tuottamista (tietokone)kirjoituksista. Tarkastelen erityisesti sitä millaisia, keiden välisiä ja miten ilmaistuja suhteita lapset julkituovat kirjoituksissaan kolmannen tilan kautta. Kolmas tila esiintyi kirjoituksissa joko oman lähipiirin tai mediatekstien uudelleenkontekstualisointina. Valinnat eivät olleet sattumanvaraisia vaan kertoivat kiintymyksestä ja jo olemassa olevista tai toivotuista ystävyyssuhteista. Kirjoituksissa esiintyneiden lasten välittömään kokemusmaailmaan kuuluvien henkilöiden roolit ja relaatiot elivät kirjoituksissa omalakista elämäänsä, jossa esimerkiksi vanhempien ja lasten roolit usein sekoittuivat.  Mediaviitteiden intersubjektiivinen suhteisuus ilmeni tarkoituksenmukaisena ja koordinoituna saman jaetun keskusteeman ympärillä pysyttelemisenä.https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62109kolmas tilasuhteisuusmediakulttuurivarhaiskasvatuskirjoittaminen
spellingShingle Pekka Mertala
Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa
Media & Viestintä
kolmas tila
suhteisuus
mediakulttuuri
varhaiskasvatus
kirjoittaminen
title Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa
title_full Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa
title_fullStr Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa
title_full_unstemmed Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa
title_short Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä – mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa
title_sort kolmas tila suhteisuuden nayttamona mediaviitteet ja laheisten nimet yhteisollisyyden osoittajina esiopetusikaisten lasten luovassa kirjoittamisessa
topic kolmas tila
suhteisuus
mediakulttuuri
varhaiskasvatus
kirjoittaminen
url https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62109
work_keys_str_mv AT pekkamertala kolmastilasuhteisuudennayttamonamediaviitteetjalaheistennimetyhteisollisyydenosoittajinaesiopetusikaistenlastenluovassakirjoittamisessa