Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla

Lypsylehmillä suoritetussa ruokintakokeessa tutkittiin väkirehussa lisätyn melassileikkeen ja soijarouheen vaikutusta rehunkulutukseen, maitotuotokseen, ravintoaineiden saantiin sekä eräisiin veriarvoihin. Kokeessa oli kolme ruokintaryhmää. Ryhmissä II (SM) ja III (SS) oli 6 lehmää, ryhmässä I (S) 5...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Juha Seppälä, Esko Poutiainen, Päivi Luoma
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1977-07-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71933
_version_ 1818210476148916224
author Juha Seppälä
Esko Poutiainen
Päivi Luoma
author_facet Juha Seppälä
Esko Poutiainen
Päivi Luoma
author_sort Juha Seppälä
collection DOAJ
description Lypsylehmillä suoritetussa ruokintakokeessa tutkittiin väkirehussa lisätyn melassileikkeen ja soijarouheen vaikutusta rehunkulutukseen, maitotuotokseen, ravintoaineiden saantiin sekä eräisiin veriarvoihin. Kokeessa oli kolme ruokintaryhmää. Ryhmissä II (SM) ja III (SS) oli 6 lehmää, ryhmässä I (S) 5. Lehmät saivat perusrehuina heinää ja nurmisäilörehua. Väkirehunaryhmä I (S) sai pelkkää ohra-kauraseosta (50 ; 50). Ryhmä II (SM) sai sokerilisänä melassileikettä 20 % väkirehussa. Tämä kohotti koko rehuannoksen sokeripitoisuutta 1.9 %:ista 4.0 %:iin. Ryhmä III (SS) sai valkuaislisänä väkirehussa 11 % soijarouhetta. Soijarouheen osuus oli 11.4 % ryhmän koko rehuannoksen sulavasta raakavalkuaismäärästä. Rehunsyönti lisääntyi 40 g ka/100 elopainokiloa päivässä ensimmäisenkuukauden aikana poikimisesta. Rehun syönti kokeen lopussa (8 viikkoa poikimisesta) oli ryhmällä I (S) 2.8 ± 0.2, ryhmällä II (SM) 3.0 ± 0.2 ja ryhmällä III (SS) 3.0 ± 0.4kg ka per 100 elopainokiloa. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa rehunkulutuksessa. Maitotuotos oli keskimäärin kokeen aikana (0—9 viikkoa poikimisesta) ryhmällä I (S) 21.7 ± 4.5, ryhmällä II (SM) 24.4 ±5.1 ja ryhmällä III (SS) 24.6 ± 6.5kg 4-%:ista maitoa päivässä. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä suuresta hajonnasta johtuen. Kaikilla ryhmillä oli poikimisen jälkeen energian saannissa vajausta. Ryhmä I (S) sai kokeen aikana 94 %, ryhmä II (SM) 82 % ja ryhmä III (SS) 90 % lasketusta energiantarpeesta. Sulavaa raakavalkuaista ryhmä I (S) sai keskimäärin 83g per 4-%:inen maitokilo, ryhmä II (SM) 75 g ja soijalisän saanut ryhmä III (SS) 89 g srv per 4-%:inen maitokilo. Lehmät eivät saaneet kalsiumia eivätkä magnesiumia rehussa poikimisen jälkeen tarvettaan vastaavasti. Rehuannoksen kalsium vastasi 70—82 % lehmien kalsiumin tarpeesta. Magnesiumin saanti rehussa oli 64—90 % tarpeesta. Plasman hemoglobiini-, hematokriitti-, glukoosi- ja ketoainearvoissa ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Hypoglykemiaa (glukoosi < 40 mg-%) esiintyi ryhmissä I (S) ja III (SS) yhdellä lehmällä sekä ryhmällä II (SS) kolmella lehmällä. Plasman epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat ryhmällä II (SM) 6.6 mg-% ja ryhmillä I (S) ja III (SS) 5.5 mg-%. Erot olivat merkitseviä (P < 0.01). Plasman kalsiumarvot olivat ryhmällä II (SM) merkitsevästi (P < 0.05) alhaisempia kuin ryhmillä I (S) ja III (SS). Plasman magnesiumarvot olivat hypomagnesemian rajan alapuolella koko kokeen ajan. Ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Plasman magnesiumarvojen muutokset noudattivat lehmien magnesiumin ja energian saantia.
first_indexed 2024-12-12T05:17:12Z
format Article
id doaj.art-6418e2d2529d48a59bc1d32a2e50b62f
institution Directory Open Access Journal
issn 1459-6067
1795-1895
language English
last_indexed 2024-12-12T05:17:12Z
publishDate 1977-07-01
publisher Scientific Agricultural Society of Finland
record_format Article
series Agricultural and Food Science
spelling doaj.art-6418e2d2529d48a59bc1d32a2e50b62f2022-12-22T00:36:43ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951977-07-01493Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnallaJuha Seppälä0Esko Poutiainen1Päivi Luoma2Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, 00710 Helsinki 71Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, 00710 Helsinki 71Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, 00710 Helsinki 71Lypsylehmillä suoritetussa ruokintakokeessa tutkittiin väkirehussa lisätyn melassileikkeen ja soijarouheen vaikutusta rehunkulutukseen, maitotuotokseen, ravintoaineiden saantiin sekä eräisiin veriarvoihin. Kokeessa oli kolme ruokintaryhmää. Ryhmissä II (SM) ja III (SS) oli 6 lehmää, ryhmässä I (S) 5. Lehmät saivat perusrehuina heinää ja nurmisäilörehua. Väkirehunaryhmä I (S) sai pelkkää ohra-kauraseosta (50 ; 50). Ryhmä II (SM) sai sokerilisänä melassileikettä 20 % väkirehussa. Tämä kohotti koko rehuannoksen sokeripitoisuutta 1.9 %:ista 4.0 %:iin. Ryhmä III (SS) sai valkuaislisänä väkirehussa 11 % soijarouhetta. Soijarouheen osuus oli 11.4 % ryhmän koko rehuannoksen sulavasta raakavalkuaismäärästä. Rehunsyönti lisääntyi 40 g ka/100 elopainokiloa päivässä ensimmäisenkuukauden aikana poikimisesta. Rehun syönti kokeen lopussa (8 viikkoa poikimisesta) oli ryhmällä I (S) 2.8 ± 0.2, ryhmällä II (SM) 3.0 ± 0.2 ja ryhmällä III (SS) 3.0 ± 0.4kg ka per 100 elopainokiloa. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa rehunkulutuksessa. Maitotuotos oli keskimäärin kokeen aikana (0—9 viikkoa poikimisesta) ryhmällä I (S) 21.7 ± 4.5, ryhmällä II (SM) 24.4 ±5.1 ja ryhmällä III (SS) 24.6 ± 6.5kg 4-%:ista maitoa päivässä. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä suuresta hajonnasta johtuen. Kaikilla ryhmillä oli poikimisen jälkeen energian saannissa vajausta. Ryhmä I (S) sai kokeen aikana 94 %, ryhmä II (SM) 82 % ja ryhmä III (SS) 90 % lasketusta energiantarpeesta. Sulavaa raakavalkuaista ryhmä I (S) sai keskimäärin 83g per 4-%:inen maitokilo, ryhmä II (SM) 75 g ja soijalisän saanut ryhmä III (SS) 89 g srv per 4-%:inen maitokilo. Lehmät eivät saaneet kalsiumia eivätkä magnesiumia rehussa poikimisen jälkeen tarvettaan vastaavasti. Rehuannoksen kalsium vastasi 70—82 % lehmien kalsiumin tarpeesta. Magnesiumin saanti rehussa oli 64—90 % tarpeesta. Plasman hemoglobiini-, hematokriitti-, glukoosi- ja ketoainearvoissa ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Hypoglykemiaa (glukoosi < 40 mg-%) esiintyi ryhmissä I (S) ja III (SS) yhdellä lehmällä sekä ryhmällä II (SS) kolmella lehmällä. Plasman epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat ryhmällä II (SM) 6.6 mg-% ja ryhmillä I (S) ja III (SS) 5.5 mg-%. Erot olivat merkitseviä (P < 0.01). Plasman kalsiumarvot olivat ryhmällä II (SM) merkitsevästi (P < 0.05) alhaisempia kuin ryhmillä I (S) ja III (SS). Plasman magnesiumarvot olivat hypomagnesemian rajan alapuolella koko kokeen ajan. Ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Plasman magnesiumarvojen muutokset noudattivat lehmien magnesiumin ja energian saantia.https://journal.fi/afs/article/view/71933
spellingShingle Juha Seppälä
Esko Poutiainen
Päivi Luoma
Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla
Agricultural and Food Science
title Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla
title_full Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla
title_fullStr Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla
title_full_unstemmed Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla
title_short Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla
title_sort sokeri ja valkuaislisa korkeatuottoisten lypsylehmien vakirehussa nurmisailorehuruokinnalla
url https://journal.fi/afs/article/view/71933
work_keys_str_mv AT juhaseppala sokerijavalkuaislisakorkeatuottoistenlypsylehmienvakirehussanurmisailorehuruokinnalla
AT eskopoutiainen sokerijavalkuaislisakorkeatuottoistenlypsylehmienvakirehussanurmisailorehuruokinnalla
AT paiviluoma sokerijavalkuaislisakorkeatuottoistenlypsylehmienvakirehussanurmisailorehuruokinnalla