| Summary: | Alustavälitteinen palveluiden tuottamisen yleistyminen ja toimijakentän monipuolistuminen edellyttävät tietoa siitä, miten jakamistalouspohjaisen matkailun vastuullisuutta voidaan ohjata ja säännellä. Ilmiöön kiinnittyvän vastuullisuuden ymmärtäminen kuitenkin edellyttää, että ilmiön rakenteita tarkastellaan laajemmissa kokonaisuuksissa, eri käsitejärjestelmien ja tieteenalojen vuorovaikutuksessa. Kirjoituksemme keskittyy oikeustieteiden alle lukeutuvan lainopin ja matkailututkimuksen vuoropuhelun tarkasteluun ja pohdimme kuinka toimintatutkimusmenetelmä voi toimia poikkitieteellisen tutkimuksen mahdollistajana. Reflektoimme Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa (Jaava) -hankkeessa toteutettua tutkimusprosessia ja pohdimme, miten toimintatutkimus rikastutti aineistoa, tuotti näkökulmia poikkitieteellisille havainnoille ja mahdollisti ilmiöymmärryksen lisäämisen.
Havaintojemme mukaan tieteenaloja yhdistävä toimintatutkimus näyttäytyy väylänä välittää lainopillisia havaintoja matkailututkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä ja tuottaa poikkitieteellistä ymmärrystä toimija- ja sidosryhmätutkimukseen. Lainopillinen tieto normi- ja tulkintaympäristöstä tekee näkyväksi yhteyksiä, joiden ansiosta matkailun vastuullisuustutkimus ikään kuin saavuttaa uusia toimijoita, oikeusjärjestyksestä ponnistavissa yhteyksissä, tutkimussuuntausten ja tieteenalojen katvealueita ylittäen. Lainopille toimintatutkimus tuottaa tietoa sidosryhmälähtöisesti oikeuden normatiivisesta vaikutuskentästä, oikeussäännösten tulkinta-asetelman vaikutuskontekstista ja sen subjekteista. Toimintatutkimus voi edistää oikeustilan epäselvyyksien tarkempaa erittelyä eli auttaa vastaamaan kysymykseen, mistä oikeustilan koetussa epäselvyydessä on oikeastaan kysymys. Tuotettu kontekstiymmärrys tarjoaa mahdollisuuksia myös lain- ja oikeusanalogiaan perustuvalle argumentaatiolle. Tieteenalojen välisen vuorovaikutuksen rinnalla tutkimus tuotti tietoa ja konkreettisia toimintaohjeita matkailualan vastuullisuustyöhön.
|
|---|