Upto-perunan merkitys Mikkelin läänin maanviljelysseuran alueella

Skotlantilaisen A. Findlayn v. 1894 kauppaan laskema Upto-peruna osoittautui aina 1940-luvulle saakka satoisimmaksi ruokaperunaksi Etelä-Savon koeasemalla. Se oli eräs satoisimmista myös kaikki lajikkeet huomioonottaen. Tämän useimmilta muiltakin ominaisuuksiltaan hyväksi osoittautuneen lajikkeen vi...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Esko Seppänen, Erkki Huokuna
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1962-01-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71569
Description
Summary:Skotlantilaisen A. Findlayn v. 1894 kauppaan laskema Upto-peruna osoittautui aina 1940-luvulle saakka satoisimmaksi ruokaperunaksi Etelä-Savon koeasemalla. Se oli eräs satoisimmista myös kaikki lajikkeet huomioonottaen. Tämän useimmilta muiltakin ominaisuuksiltaan hyväksi osoittautuneen lajikkeen viljely laajeni voimakkaasti 1930-luvulla, ja se oli jo v. 1939 syrjäyttänyt maatiaisperuna Haalikaisen valta-asemasta Mikkelinläänin maanviljelysseuran alueella. Upton viljely oli laajimmillaan v:n 1950 paikkeilla, jolloin sitä viljeltiin joka toisella viljelmällä ja sen viljelyala oli lähes kolmannes alueen koko perunanviljelyalasta. Maataloushallituksen lajiketiedustelujen mukaan Upton levinneisyys oli v. 1950 29.7 %, v. 1955 25.5 % ja 1960 18.1 % (kuva 1). Vuoden 1959 haastattelututkimuksen mukaan oli maatiaisperuna Haalikaisen viljely jo v. 1939 keskittynyt pienille viljelmille, v. 1959 oli Upton viljelyn pääpaino pienillä viljelmillä ja näyttää todennäköiseltä, että v. 1959 suuremmilla viljelmillä eniten viljelty lajike Jaakko tulee ennen pitkää syrjäyttämään Upton valtalajikkeen asemasta. Vaikka ko. alueella viljellään vieläkin Haalikaista yleisesti ruokaperunaksi, osoittautui Upto v. 1959 tärkeimmäksi ruokaperunaksi. Uptoa viljellään jonkin verran myös myyntiin, mutta suurin osa sadosta käytetään kuitenkin rehuksi.
ISSN:1459-6067
1795-1895