Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät
Tarkastelemme artikkelissa, millaisista tekijöistä lasten arjen hyvinvointi rakentuu lasten kertomana. Tutkimus nojautuu lapsuuden sosiologiseen tutkimusperinteeseen, jossa lapset ymmärretään aktiivisina toimijoina. Osallistumme tutkimuksellamme lasten hyvinvointia käsittelevään tutkimuskeskusteluun...
| Main Authors: | , , , , , , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Finnish Society for the History of Education
2021-06-01
|
| Series: | Kasvatus & Aika |
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/80332 |
| _version_ | 1818901688041340928 |
|---|---|
| author | Kati Kallinen Anna Nikupeteri Merja Laitinen Lauri Lantela Tuija Turunen Henna Nurmi Jaana Leinonen |
| author_facet | Kati Kallinen Anna Nikupeteri Merja Laitinen Lauri Lantela Tuija Turunen Henna Nurmi Jaana Leinonen |
| author_sort | Kati Kallinen |
| collection | DOAJ |
| description | Tarkastelemme artikkelissa, millaisista tekijöistä lasten arjen hyvinvointi rakentuu lasten kertomana. Tutkimus nojautuu lapsuuden sosiologiseen tutkimusperinteeseen, jossa lapset ymmärretään aktiivisina toimijoina. Osallistumme tutkimuksellamme lasten hyvinvointia käsittelevään tutkimuskeskusteluun sekä tuotamme tietoa lasten hyvinvoinnista päätöksenteon, palveluiden kehittämisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Artikkeli on osa laajempaa Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hanketta (2017–2018), jonka tavoitteena oli kehittää lapsiperheille suunnattuja hyvinvointia tukevia palveluja sekä tuottaa tutkimustietoa kehittämistyöhön. Artikkelissa analysoimme päiväkodeissa ja kouluissa kerättyjä lasten ryhmä- ja parihaastatteluaineistoja, joihin osallistui yhteensä 115 lasta.
Muodostimme narratiivisen sisällönanalyysin perusteella neljä narratiivia, joista lasten hyvinvointi rakentuu: 1) turvallisuuden rakentuminen, 2) kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, 3) tietämisen ja päätöksenteon mahdollisuus sekä 4) aktiivinen osallisuus ja toimijuus. Tutkimuksen mukaan lapsilla on rajalliset mahdollisuudet toimia aktiivisina osallistujina arjessaan. Tulokset korostavat pienten, arkisten asioiden merkitystä lasten hyvinvoinnille. Lasten tiedon kuunteleminen heidän hyvinvointiaan koskevissa asioissa edellyttää lasten kohtaamista arjessa, suhtautumista lapsiin aktiivisina toimijoina ja tiedontuottajina sekä lasten hyvinvoinnille antamien merkitysten arvostamista. |
| first_indexed | 2024-12-19T20:23:43Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-8dfaef8ac6f24f2b9620c5ef6a0f0e7f |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1797-2299 |
| language | Finnish |
| last_indexed | 2024-12-19T20:23:43Z |
| publishDate | 2021-06-01 |
| publisher | Finnish Society for the History of Education |
| record_format | Article |
| series | Kasvatus & Aika |
| spelling | doaj.art-8dfaef8ac6f24f2b9620c5ef6a0f0e7f2022-12-21T20:06:54ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992021-06-0115210.33350/ka.80332Lasten arjen hyvinvoinnin tekijätKati Kallinen0Anna Nikupeteri1Merja Laitinen2Lauri Lantela3Tuija Turunen4Henna Nurmi5Jaana Leinonen6Lapin yliopistoLapin yliopistoLapin yliopistoLapin yliopistoLapin yliopistoLapin yliopistoLapin yliopistoTarkastelemme artikkelissa, millaisista tekijöistä lasten arjen hyvinvointi rakentuu lasten kertomana. Tutkimus nojautuu lapsuuden sosiologiseen tutkimusperinteeseen, jossa lapset ymmärretään aktiivisina toimijoina. Osallistumme tutkimuksellamme lasten hyvinvointia käsittelevään tutkimuskeskusteluun sekä tuotamme tietoa lasten hyvinvoinnista päätöksenteon, palveluiden kehittämisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Artikkeli on osa laajempaa Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hanketta (2017–2018), jonka tavoitteena oli kehittää lapsiperheille suunnattuja hyvinvointia tukevia palveluja sekä tuottaa tutkimustietoa kehittämistyöhön. Artikkelissa analysoimme päiväkodeissa ja kouluissa kerättyjä lasten ryhmä- ja parihaastatteluaineistoja, joihin osallistui yhteensä 115 lasta. Muodostimme narratiivisen sisällönanalyysin perusteella neljä narratiivia, joista lasten hyvinvointi rakentuu: 1) turvallisuuden rakentuminen, 2) kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, 3) tietämisen ja päätöksenteon mahdollisuus sekä 4) aktiivinen osallisuus ja toimijuus. Tutkimuksen mukaan lapsilla on rajalliset mahdollisuudet toimia aktiivisina osallistujina arjessaan. Tulokset korostavat pienten, arkisten asioiden merkitystä lasten hyvinvoinnille. Lasten tiedon kuunteleminen heidän hyvinvointiaan koskevissa asioissa edellyttää lasten kohtaamista arjessa, suhtautumista lapsiin aktiivisina toimijoina ja tiedontuottajina sekä lasten hyvinvoinnille antamien merkitysten arvostamista.https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/80332hyvinvointilapsen näkökulmanarratiivisuus |
| spellingShingle | Kati Kallinen Anna Nikupeteri Merja Laitinen Lauri Lantela Tuija Turunen Henna Nurmi Jaana Leinonen Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät Kasvatus & Aika hyvinvointi lapsen näkökulma narratiivisuus |
| title | Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät |
| title_full | Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät |
| title_fullStr | Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät |
| title_full_unstemmed | Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät |
| title_short | Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät |
| title_sort | lasten arjen hyvinvoinnin tekijat |
| topic | hyvinvointi lapsen näkökulma narratiivisuus |
| url | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/80332 |
| work_keys_str_mv | AT katikallinen lastenarjenhyvinvoinnintekijat AT annanikupeteri lastenarjenhyvinvoinnintekijat AT merjalaitinen lastenarjenhyvinvoinnintekijat AT laurilantela lastenarjenhyvinvoinnintekijat AT tuijaturunen lastenarjenhyvinvoinnintekijat AT hennanurmi lastenarjenhyvinvoinnintekijat AT jaanaleinonen lastenarjenhyvinvoinnintekijat |