| Summary: | Artikkelissa tarkastellaan etnografista museoesinettä tieteellisenä ja poliittisena kohteena kohdistaen huomio erityisesti siihen, miten kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmat ja todellisuuden esitystavat ovat vaikuttaneet kansallisiin rajanvetoihin ja esineiden nationalistisiin muotoihin. Esimerkkitapauksena on Itä-Karjalassa jatkosodan aikana toteutettu laaja kansanperinteen- ja kulttuurin keruu. Artikkelissa osoitetaan, että museoesineiden poliittisuudessa ja niihin sisältyvässä vallassa ei ole niinkään ollut kyse kansatieteen tai sen harjoittajien tietoisista kansallisista ja poliittisista tavoitteista vaan esineiden keruun, luokittelun ja tutkimuksen prosesseista, joissa kansatiede ja sen metodiikka vääjäämättä tuottavat politisoituvia asetelmia. Keskeistä näiden politisoituvien asetelmien muodostumisella ovat olleet muutos typologisesta järjestelmästä historiallis-maantieteelliseen tutkimukseen ja kulttuurimaantieteellisen ajattelun myötä laaditut kansatieteelliset kartastot ja niihin sisältyvät määritelmät kansankulttuurin alueista.
|
|---|