Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa
Suomen kielen aseman heikkenemisestä yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina. Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeesee...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | English |
| Published: |
Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
2019-10-01
|
| Series: | Lähivõrdlusi |
| Subjects: | |
| Online Access: | http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.06 |
| _version_ | 1819052027894824960 |
|---|---|
| author | Markku Nikulin |
| author_facet | Markku Nikulin |
| author_sort | Markku Nikulin |
| collection | DOAJ |
| description | Suomen kielen aseman heikkenemisestä yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina. Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeeseen työ-ja arkielämässä. Samalla pyritään osoittamaan kielitaidon kytkös vastaajien hyvinvointiin ja kotoutumisen asteeseen. Tutkimusaineistona on käytetty Turun yliopistossa vuonna 2015 toteutettua kyselyä, joka kartoitti suomen kielen käyttö- ja opetustarvetta sekä kielen osaamisen merkitystä ei-suomenkielisten yliopistolaisten elämässä. Vastaajien enemmistön mukaan Suomessa voi periaatteessa asua ja tulla toimeen myös englanniksi. Suomeksi vastanneista 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa ei voi elää hyvin eikä kotoutuminen ole täysimittaisesti mahdollista ilman suomen taitoa. Pääosa vastaajista ja erityisesti henkilökunnan jäsenet toivoivat parempaa kielitaitoa, ja lisäopetusta toivottiin myös ylimmillä kielitaitotasoilla (B2–C2). Suomen kieli vaikuttaakin olevan avaintekijä sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että kotoutumisen onnistumisen kannalta. Suurimmat esteet oppimiselle ovat sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin tarjota esimerkiksi henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja. |
| first_indexed | 2024-12-21T12:13:19Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-af614dc46f164350b637d9bcecb3fa7c |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1736-9290 2228-3854 |
| language | English |
| last_indexed | 2024-12-21T12:13:19Z |
| publishDate | 2019-10-01 |
| publisher | Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics |
| record_format | Article |
| series | Lähivõrdlusi |
| spelling | doaj.art-af614dc46f164350b637d9bcecb3fa7c2022-12-21T19:04:30ZengEesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied LinguisticsLähivõrdlusi1736-92902228-38542019-10-012917120310.5128/LV29.06Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessaMarkku Nikulin0Turun yliopisto / University of TurkuSuomen kielen aseman heikkenemisestä yliopistolla ja yhteiskunnassa on keskusteltu paljon viime aikoina. Joskus jopa oletetaan, ettei akateemisessa maailmassa enää tarvita suomen kieltä. Tässä artikkelissa tuodaan esiin akateemisten maahanmuuttajien kokemuspohjainen näkökulma suomen kielen tarpeeseen työ-ja arkielämässä. Samalla pyritään osoittamaan kielitaidon kytkös vastaajien hyvinvointiin ja kotoutumisen asteeseen. Tutkimusaineistona on käytetty Turun yliopistossa vuonna 2015 toteutettua kyselyä, joka kartoitti suomen kielen käyttö- ja opetustarvetta sekä kielen osaamisen merkitystä ei-suomenkielisten yliopistolaisten elämässä. Vastaajien enemmistön mukaan Suomessa voi periaatteessa asua ja tulla toimeen myös englanniksi. Suomeksi vastanneista 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa ei voi elää hyvin eikä kotoutuminen ole täysimittaisesti mahdollista ilman suomen taitoa. Pääosa vastaajista ja erityisesti henkilökunnan jäsenet toivoivat parempaa kielitaitoa, ja lisäopetusta toivottiin myös ylimmillä kielitaitotasoilla (B2–C2). Suomen kieli vaikuttaakin olevan avaintekijä sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin että kotoutumisen onnistumisen kannalta. Suurimmat esteet oppimiselle ovat sopivien kielikurssien ja ajan puute, mihin ratkaisuna voitaisiin tarjota esimerkiksi henkilökunnalle erikseen räätälöityjä kielikursseja.http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.06kielisosiologiakielipolitiikkakotoutuminentoisen kielen oppiminenakateemiset maahanmuuttajatsuomi |
| spellingShingle | Markku Nikulin Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa Lähivõrdlusi kielisosiologia kielipolitiikka kotoutuminen toisen kielen oppiminen akateemiset maahanmuuttajat suomi |
| title | Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa |
| title_full | Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa |
| title_fullStr | Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa |
| title_full_unstemmed | Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa |
| title_short | Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa |
| title_sort | akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve tyossa ja arjessa |
| topic | kielisosiologia kielipolitiikka kotoutuminen toisen kielen oppiminen akateemiset maahanmuuttajat suomi |
| url | http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.06 |
| work_keys_str_mv | AT markkunikulin akateemisenmaahanmuuttajansuomenkielentaidontarvetyossajaarjessa |