Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä
Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 euro...
| Main Authors: | , , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi
2015-03-01
|
| Series: | Media & Viestintä |
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62100 |
| _version_ | 1818569186546286592 |
|---|---|
| author | Timo Harjuniemi Juha Herkman Markus Ojala |
| author_facet | Timo Harjuniemi Juha Herkman Markus Ojala |
| author_sort | Timo Harjuniemi |
| collection | DOAJ |
| description | Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eurokriisiä käsitelleestä lehtiartikkelista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin johtamaa kansainvälistä hanketta, jossa vertaillaan kymmenen EU-maan lehtien eurokriisijulkisuutta. Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia. Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään varsin yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä. Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi. Yleissanomalehdet mukailivat eniten päätöksentekoeliittiä, talous- ja iltapäivälehti toivat keskusteluun hiukan useammin vaihtoehtoisia ääniä. Käsittelemällä kriisiä yksiäänisesti suomalainen lehdistö onnistui kaikkiaan varsin heikosti eurokriisin politisoimisessa. |
| first_indexed | 2024-12-14T06:44:49Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-b28799e8b99448619166a954bce7ecd4 |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 2342-477X |
| language | Finnish |
| last_indexed | 2024-12-14T06:44:49Z |
| publishDate | 2015-03-01 |
| publisher | Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi |
| record_format | Article |
| series | Media & Viestintä |
| spelling | doaj.art-b28799e8b99448619166a954bce7ecd42022-12-21T23:13:06ZfinMedia- ja viestintätieteellinen seura MeviMedia & Viestintä2342-477X2015-03-0138110.23983/mv.62100Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissäTimo HarjuniemiJuha HerkmanMarkus OjalaArtikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eurokriisiä käsitelleestä lehtiartikkelista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin johtamaa kansainvälistä hanketta, jossa vertaillaan kymmenen EU-maan lehtien eurokriisijulkisuutta. Analyysin perusteella lehdistö käsitteli eurokriisiä enimmäkseen talouden näkökulmasta ja politisoi sitä pääosin erilaisten talouspoliittisten tulkintojen ja ratkaisutapojen kautta. Lehdistön hallitsevat kriisitulkinnat mukailivat eurooppalaisen päätöksentekoeliitin näkemyksiä, ja vaihtoehtoiset näkökulmat olivat harvinaisia. Vaihtoehtojen vähäisyyttä selittää pääosin se, että lehdistö suosi lähteenään varsin yksimielisesti esiintynyttä eurooppalaista päätöksentekoeliittiä. Myös ekonomisteilla oli merkittävä rooli julkisuudessa, ja he toivat keskusteluun jonkin verran vaihtoehtoisia näkemyksiä. Sen sijaan kansallisten poliitikkojen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan edustajien merkitys julkisuudessa jäi vähäiseksi. Yleissanomalehdet mukailivat eniten päätöksentekoeliittiä, talous- ja iltapäivälehti toivat keskusteluun hiukan useammin vaihtoehtoisia ääniä. Käsittelemällä kriisiä yksiäänisesti suomalainen lehdistö onnistui kaikkiaan varsin heikosti eurokriisin politisoimisessa.https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62100eurokriisiEU-journalismipolitisointieliittimedia |
| spellingShingle | Timo Harjuniemi Juha Herkman Markus Ojala Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä Media & Viestintä eurokriisi EU-journalismi politisointi eliitti media |
| title | Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä |
| title_full | Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä |
| title_fullStr | Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä |
| title_full_unstemmed | Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä |
| title_short | Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä |
| title_sort | eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissa |
| topic | eurokriisi EU-journalismi politisointi eliitti media |
| url | https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62100 |
| work_keys_str_mv | AT timoharjuniemi eurokriisinpolitisoituminensuomalaisissasanomalehdissa AT juhaherkman eurokriisinpolitisoituminensuomalaisissasanomalehdissa AT markusojala eurokriisinpolitisoituminensuomalaisissasanomalehdissa |