| Summary: | Artikkelissa tarkastellaan motivaatioterminologian käyttöä suomalaisessa lukemistutkimuksessa toisen maailmansodan jälkeen. Tämän retorisen käytännön tausta on lukuhalukäsitteen ja -termin rooli suomalaiskansallisen liikkeen ideologiassa 1800-luvulla. Se puolestaan oli yhteydessä kansainväliseen sisäistä motivaatiota koskevaan lukuhaludiskurssiin, jonka terminologinen ilmentymä oli ranskan kielessä goût de la lecture, englannissa love of/for reading, saksassa Leselust, ruotsissa läs(e)lust jne. 1900-luvun alusta lähtien emotionaalisia termejä, kuten lukuhalu, käytettiin aikaisempaa vähemmän julkisissa ja tieteellisissä kirjoituksissa. Motivationaalisten käsitteiden käyttö sosiologisessa lukemistutkimuksessa oli niukkaa. Tämä rajoitti mm. 1970-luvun suuren lukemistutkimusprojektin tavoitteita. 1980- ja 1990-luvuilla esiintyi pyrkimyksiä avata metodologisia näköaloja, jotka sallisivat motivationaalisten tekijöiden mukaanoton tutkimukseen. PISA-testien laukaisema motivationaalisen tutkimuksen kansainvälinen renessanssi on virkistänyt suomalaistakin tutkimuksta ja on muutenkin vaikuttanut mullistavasti yleiseen lukemisdiskurssiin tavalla, joka tuo mieleen tilanteen 1800-luvun lopulla.
|
|---|