Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa?
Hömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) ovat vähentyneet maassamme viime vuosikymmeninä merkittävästi. Hömötiainen on nyt luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja töyhtötiainen vaarantuneeksi lajiksi. Näiden tiaisten vähenemiselle on esitetty monia syitä, mutta metsänhakk...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Suomen Metsätieteellinen Seura ry
2024-01-01
|
| Series: | Metsätieteen aikakauskirja |
| Subjects: | |
| Online Access: | https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/23002 |
| _version_ | 1827341823848218624 |
|---|---|
| author | Michael M. Müller |
| author_facet | Michael M. Müller |
| author_sort | Michael M. Müller |
| collection | DOAJ |
| description | Hömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) ovat vähentyneet maassamme viime vuosikymmeninä merkittävästi. Hömötiainen on nyt luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja töyhtötiainen vaarantuneeksi lajiksi. Näiden tiaisten vähenemiselle on esitetty monia syitä, mutta metsänhakkuiden lisääntyminen on noussut muutamissa tutkimusjulkaisuissa sekä julkisuudessa vallitsevaksi selitykseksi. Tässä katsauksessa pohditaan aiheesta julkaistujen tutkimustulosten tulkintaa sekä kysymystä siitä, minkä kokoisia suojeltavien metsäalojen tulisi vähintään olla, jotta metsätaloudesta kärsivien lintulajien elinmahdollisuus olisi niissä turvattu. Katsauksen johtopäätöksenä todetaan, ettei metsänhakkuiden määrän yhteydestä näiden tiaislajien kantojen heikkenemiseen ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. On hyvin mahdollista, että 1900-luvun puolessa välissä alkaneet soistuneiden kankaiden ojitukset ovat vähentäneet hömötiaiselle sopivien elinympäristöjen määrää. Myös 1950-luvun jälkeen voimakkaasti kasvaneen hirvikannan (Alces alces) ja tällä vuosituhannella kasvaneiden metsäkauris- ja valkohäntäpeurakantojen (Capreolus capreolus ja Odocoileus virginianus) aiheuttamat muutokset metsien alikasvoksessa ja aluskasvillisuudessa ovat voineet heikentää hömötiaisen elinmahdollisuuksia, sillä hömötiainen liikkuu etupäässä metsän alaosissa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hömötiaisen menestymiselle olisi eduksi, jos kasvatushakkuiden ennakkoraivauksissa jätettäisiin jonkin verran alikasvosta muuten lajille sopiviin metsiköihin. Myös ilmastonmuutos, runsastuneen talitiaisen (Parus major) aiheuttama kilpailu sekä taudit ovat potentiaalisia selityksiä sekä hömö- että töyhtötiaisen ahdingolle. On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että hömö- ja töyhtötiaisen alamäki on usean eri tekijän seuraus. |
| first_indexed | 2024-03-07T21:54:40Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-ce42125c49a54bc2a74e1119f3489702 |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1455-2515 2489-3188 |
| language | Finnish |
| last_indexed | 2024-03-07T21:54:40Z |
| publishDate | 2024-01-01 |
| publisher | Suomen Metsätieteellinen Seura ry |
| record_format | Article |
| series | Metsätieteen aikakauskirja |
| spelling | doaj.art-ce42125c49a54bc2a74e1119f34897022024-02-24T21:43:47ZfinSuomen Metsätieteellinen Seura ryMetsätieteen aikakauskirja1455-25152489-31882024-01-01202410.14214/ma.23002Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa?Michael M. Müller0https://orcid.org/0000-0003-3699-2139Luonnonvarakeskus (Luke), HelsinkiHömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) ovat vähentyneet maassamme viime vuosikymmeninä merkittävästi. Hömötiainen on nyt luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja töyhtötiainen vaarantuneeksi lajiksi. Näiden tiaisten vähenemiselle on esitetty monia syitä, mutta metsänhakkuiden lisääntyminen on noussut muutamissa tutkimusjulkaisuissa sekä julkisuudessa vallitsevaksi selitykseksi. Tässä katsauksessa pohditaan aiheesta julkaistujen tutkimustulosten tulkintaa sekä kysymystä siitä, minkä kokoisia suojeltavien metsäalojen tulisi vähintään olla, jotta metsätaloudesta kärsivien lintulajien elinmahdollisuus olisi niissä turvattu. Katsauksen johtopäätöksenä todetaan, ettei metsänhakkuiden määrän yhteydestä näiden tiaislajien kantojen heikkenemiseen ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. On hyvin mahdollista, että 1900-luvun puolessa välissä alkaneet soistuneiden kankaiden ojitukset ovat vähentäneet hömötiaiselle sopivien elinympäristöjen määrää. Myös 1950-luvun jälkeen voimakkaasti kasvaneen hirvikannan (Alces alces) ja tällä vuosituhannella kasvaneiden metsäkauris- ja valkohäntäpeurakantojen (Capreolus capreolus ja Odocoileus virginianus) aiheuttamat muutokset metsien alikasvoksessa ja aluskasvillisuudessa ovat voineet heikentää hömötiaisen elinmahdollisuuksia, sillä hömötiainen liikkuu etupäässä metsän alaosissa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hömötiaisen menestymiselle olisi eduksi, jos kasvatushakkuiden ennakkoraivauksissa jätettäisiin jonkin verran alikasvosta muuten lajille sopiviin metsiköihin. Myös ilmastonmuutos, runsastuneen talitiaisen (Parus major) aiheuttama kilpailu sekä taudit ovat potentiaalisia selityksiä sekä hömö- että töyhtötiaisen ahdingolle. On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että hömö- ja töyhtötiaisen alamäki on usean eri tekijän seuraus.https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/23002lophophanes cristatuspoecile montanushirvieläimetilmastonmuutoslinnuston suojelumetsätaloustaudit |
| spellingShingle | Michael M. Müller Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja lophophanes cristatus poecile montanus hirvieläimet ilmastonmuutos linnuston suojelu metsätalous taudit |
| title | Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? |
| title_full | Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? |
| title_fullStr | Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? |
| title_full_unstemmed | Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? |
| title_short | Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? |
| title_sort | miksi homo ja toyhtotiainen ovat vahentyneet suomessa |
| topic | lophophanes cristatus poecile montanus hirvieläimet ilmastonmuutos linnuston suojelu metsätalous taudit |
| url | https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/23002 |
| work_keys_str_mv | AT michaelmmuller miksihomojatoyhtotiainenovatvahentyneetsuomessa |