Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä
Artikkeli käsittelee toisen maailmansodan (1939–1945) ja sen jälkeisten vuosien muistelukerrontaa elämäntarinan säikeenä tutkimalla, millaista on sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta Vammaisena Suomessa 2013–2014 -elämäkertakokoelmassa. Tutkimuksen metodologinen perusta on tarinallisen kier...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | Finnish |
Published: |
Historiallinen yhdistys
2020-05-01
|
Series: | Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat |
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/89775 |
_version_ | 1811284389470928896 |
---|---|
author | Merja Kristiina Tarvainen |
author_facet | Merja Kristiina Tarvainen |
author_sort | Merja Kristiina Tarvainen |
collection | DOAJ |
description | Artikkeli käsittelee toisen maailmansodan (1939–1945) ja sen jälkeisten vuosien muistelukerrontaa elämäntarinan säikeenä tutkimalla, millaista on sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta Vammaisena Suomessa 2013–2014 -elämäkertakokoelmassa. Tutkimuksen metodologinen perusta on tarinallisen kiertokulun malli, jonka ytimiä ovat sisäinen ja kerrottu tarina sekä kulttuurinen tarinavaranto. Vammaisten ihmisten yhteys tarinalliseen kiertokulkuun on usein esteellistä, mutta esteisyys rakentuu suhteessa kerrottavaan aiheeseen. Sota-aika määrittyi elämäntarinan aineellisena ja kerronnallisena olosuhteena, jonka vaikutukset saattoivat ulottua myös myöhempään elämänkulkuun. Jälleenrakennusajan muistelukerronta kiteytyy ristiriitaisten tunteiden kerronnallistumiseen aineellisten kiinnekohtien ja ruumiillisen työn kautta. Raskaita muistoja sanallistettiin esineiden ja paikkojen avulla, jotka välittävät menneisyyden tunnemaailmoja. Yhteys kulttuuriseen tarinavarantoon rakentuu suhteessa kerrottuun teemaan ja saavutettavissa oleviin resursseihin, ja yhteys erilaisiin kulttuurisiin tarinaresursseihin vahvistaa kertovaa toimijuutta ja elämäntarinan rakentamista. Mitä moninaisemmin ihmisellä on mahdollisuus käyttää tarinallisia resursseja elämäntarinansa rakentamiseen, sitä vahvemmaksi hänen narratiivinen toimijuutensa rakentuu. Tämä vahvistaa myös (narratiivista) osallisuutta. |
first_indexed | 2024-04-13T02:28:49Z |
format | Article |
id | doaj.art-cf6ceadc55bf4df2925ebbb79fab0da4 |
institution | Directory Open Access Journal |
issn | 1458-1396 |
language | Finnish |
last_indexed | 2024-04-13T02:28:49Z |
publishDate | 2020-05-01 |
publisher | Historiallinen yhdistys |
record_format | Article |
series | Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat |
spelling | doaj.art-cf6ceadc55bf4df2925ebbb79fab0da42022-12-22T03:06:41ZfinHistoriallinen yhdistysEnnen ja Nyt: Historian Tietosanomat1458-13962020-05-0120210.37449/ennenjanyt.89775Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenäMerja Kristiina Tarvainen0Itä-Suomen yliopistoArtikkeli käsittelee toisen maailmansodan (1939–1945) ja sen jälkeisten vuosien muistelukerrontaa elämäntarinan säikeenä tutkimalla, millaista on sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta Vammaisena Suomessa 2013–2014 -elämäkertakokoelmassa. Tutkimuksen metodologinen perusta on tarinallisen kiertokulun malli, jonka ytimiä ovat sisäinen ja kerrottu tarina sekä kulttuurinen tarinavaranto. Vammaisten ihmisten yhteys tarinalliseen kiertokulkuun on usein esteellistä, mutta esteisyys rakentuu suhteessa kerrottavaan aiheeseen. Sota-aika määrittyi elämäntarinan aineellisena ja kerronnallisena olosuhteena, jonka vaikutukset saattoivat ulottua myös myöhempään elämänkulkuun. Jälleenrakennusajan muistelukerronta kiteytyy ristiriitaisten tunteiden kerronnallistumiseen aineellisten kiinnekohtien ja ruumiillisen työn kautta. Raskaita muistoja sanallistettiin esineiden ja paikkojen avulla, jotka välittävät menneisyyden tunnemaailmoja. Yhteys kulttuuriseen tarinavarantoon rakentuu suhteessa kerrottuun teemaan ja saavutettavissa oleviin resursseihin, ja yhteys erilaisiin kulttuurisiin tarinaresursseihin vahvistaa kertovaa toimijuutta ja elämäntarinan rakentamista. Mitä moninaisemmin ihmisellä on mahdollisuus käyttää tarinallisia resursseja elämäntarinansa rakentamiseen, sitä vahvemmaksi hänen narratiivinen toimijuutensa rakentuu. Tämä vahvistaa myös (narratiivista) osallisuutta.https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/89775tarinallinen kiertokulku, osallisuus, vammaisuus, sota- ja jälleenrakennusaika |
spellingShingle | Merja Kristiina Tarvainen Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat tarinallinen kiertokulku, osallisuus, vammaisuus, sota- ja jälleenrakennusaika |
title | Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä |
title_full | Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä |
title_fullStr | Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä |
title_full_unstemmed | Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä |
title_short | Sota- ja jälleenrakennusajan muistelukerronta elämäntarinan säikeenä |
title_sort | sota ja jalleenrakennusajan muistelukerronta elamantarinan saikeena |
topic | tarinallinen kiertokulku, osallisuus, vammaisuus, sota- ja jälleenrakennusaika |
url | https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/89775 |
work_keys_str_mv | AT merjakristiinatarvainen sotajajalleenrakennusajanmuistelukerrontaelamantarinansaikeena |