Alvar Aallon Säynätsalon kunnantalo hybridimaisemassa
Säynätsalon kunnantalo (1952) on Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuurin keskeinen merkkiteos. Vähälle huomiolle on jäänyt jo 1940-luvun alussa alkanut Aallon tiivis yhteistyö kunnan kanssa. Hän laati useita asemakaavoja, joista tärkeimmät koskivat keskustan uudelleenjärjestelyä. Aalto laati keskuk...
| Main Authors: | , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Society for Art History in Finland
2022-05-01
|
| Series: | Tahiti |
| Online Access: | https://tahiti.journal.fi/article/view/115720 |
| Summary: | Säynätsalon kunnantalo (1952) on Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuurin keskeinen merkkiteos. Vähälle huomiolle on jäänyt jo 1940-luvun alussa alkanut Aallon tiivis yhteistyö kunnan kanssa. Hän laati useita asemakaavoja, joista tärkeimmät koskivat keskustan uudelleenjärjestelyä. Aalto laati keskuksesta useita vaihtoehtoja, mutta perusajatus säilyi: keskeisaihe oli kiilamaisen kolmion muodostama ”Piazza triangolare”. Se jalostui avoimesta torista metsäiseksi aukioksi. Tarkastelemme Piazza triangolarea hybridimaiseman käsitteen kautta nojaten Bruno Latourin ajatukseen hybridistä ihmisen luoman ja luonnollisen välimuotona. Hybridimaisemana se rinnastuu etenkin kunnantalon maastonmuotojaan myöten keinotekoisesti rakennettuun sisäpihaan. Kaavojen sekä toteuttamatta jääneiden rakennusten valossa tulkinta ”Aallon Säynätsalosta” syventyy. Artikkeli syventää tulkintoja Aallon maisemakäsityksestä sekä avaa hybridimaiseman käsitteen uusia avulla näkökulmia Aallon suunnittelun erityispiirteisiin.
|
|---|---|
| ISSN: | 2242-0665 |