Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa
Kevätvilja (tutkittu 3 kaura-, 3 ohra- ja 2 kevätvehnälajiketta) on kehittynyt kylvöstä täydelle tähkälle (röyhylle) keskimäärin nopeammin Viikin (60° 10' N) kuin Muddusniemen (69° 5' N) koetilalla. Kehityksen nopeuden vaihtelu vuodesta toiseen oli selvästi suurempi Muddusniemessä; siellä...
| Main Authors: | , , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | English |
| Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1961-01-01
|
| Series: | Agricultural and Food Science |
| Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71565 |
| _version_ | 1811234133841543168 |
|---|---|
| author | Onni Pohjakallio Arvi Salonen Simo Antila |
| author_facet | Onni Pohjakallio Arvi Salonen Simo Antila |
| author_sort | Onni Pohjakallio |
| collection | DOAJ |
| description | Kevätvilja (tutkittu 3 kaura-, 3 ohra- ja 2 kevätvehnälajiketta) on kehittynyt kylvöstä täydelle tähkälle (röyhylle) keskimäärin nopeammin Viikin (60° 10' N) kuin Muddusniemen (69° 5' N) koetilalla. Kehityksen nopeuden vaihtelu vuodesta toiseen oli selvästi suurempi Muddusniemessä; siellä todettiin kevätviljan kehityksen nopeuden kummankin suuntaiset ääriarvot, siis sekä nopein että hitain kehitys. Eri kevätviljalajikkeiden kehityksen nopeus oli molemmilla koepaikoilla yleensä keskenään samansuuntainen. Aikaisimmat ohralajikkeet olivat kuitenkin Muddusniemessä suhteellisesti ehkä hiukan vielä aikaisemmat kuin Viikissä. Kehityksen ensimmäinen vaihe, kylvöstä orastumiseen, oli Muddusniemen kevätviljakokeissa nopeampi kuin Viikissä. Kolmas kehitysvaihe, tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumisesta täydelle tähkälle (röyhylle) oli molemmissa koepaikoissa keskenään jokseenkin yhtä pitkä. Sen sijaan orastumisesta tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumiseen kehittyi kevätvilja Viikissä huomattavasti nopeammin kuin Muddusniemessä. Kevätviljan määrättyjä kehitysvaiheita vastaavat lämpöasteiden summat olivat Viikissä säännöllisesti suuremmat kuin Muddusniemessä. Tämä ero ilmeni pienimpänä orastumisen ja tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumisen välisenä aikana. Koetulosten tarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, että kevätviljan juuri se kehitysvaihe, orastumisesta tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumiseen, jolloin päivän pituus vaikuttaa kevätviljan kehitykseen, on ollut lyhyempi Viikissä (60° 10' N) kuin Muddusniemessä (69° 5' N). Myös tätä kehitysastetta vastaava lämpöasteiden summa on Viikissä ilmennyt suhteellisen pienenä. Näin ollen on ilmeistä, että päivän pituuden ja lämpötilan ohella myös joillakin muilla ekologisilla tekijöillä on ollut huomattava vaikutus kevätviljan kehityksen nopeuteen. Erityisesti on kiinnitetty huomiota valon voimakkuuteen, joka Viikissä on suurempi ja maaperän laatuun, joka todennäköisesti on Muddusniemessä kevätviljan nopealle kehitykselle suotuisampi. Sitä paitsi näyttää siltä, että kevätviljan kylvön ja täydelle tähkälle (röyhylle) tulon välisen ajan lämpöasteiden summa muodostuu samallakin leveyspiirillä pienimmäksi yleensä silloin kun lämpötila on verraten alhainen. |
| first_indexed | 2024-04-12T11:31:33Z |
| format | Article |
| id | doaj.art-eccb518225d745ac84976d94e035058c |
| institution | Directory Open Access Journal |
| issn | 1459-6067 1795-1895 |
| language | English |
| last_indexed | 2024-04-12T11:31:33Z |
| publishDate | 1961-01-01 |
| publisher | Scientific Agricultural Society of Finland |
| record_format | Article |
| series | Agricultural and Food Science |
| spelling | doaj.art-eccb518225d745ac84976d94e035058c2022-12-22T03:35:00ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951961-01-01331Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissaOnni Pohjakallio0Arvi Salonen1Simo Antila2Helsingin yliopiston kasvipatologian laitosHelsingin yliopiston kasvipatologian laitosHelsingin yliopiston kasvipatologian laitosKevätvilja (tutkittu 3 kaura-, 3 ohra- ja 2 kevätvehnälajiketta) on kehittynyt kylvöstä täydelle tähkälle (röyhylle) keskimäärin nopeammin Viikin (60° 10' N) kuin Muddusniemen (69° 5' N) koetilalla. Kehityksen nopeuden vaihtelu vuodesta toiseen oli selvästi suurempi Muddusniemessä; siellä todettiin kevätviljan kehityksen nopeuden kummankin suuntaiset ääriarvot, siis sekä nopein että hitain kehitys. Eri kevätviljalajikkeiden kehityksen nopeus oli molemmilla koepaikoilla yleensä keskenään samansuuntainen. Aikaisimmat ohralajikkeet olivat kuitenkin Muddusniemessä suhteellisesti ehkä hiukan vielä aikaisemmat kuin Viikissä. Kehityksen ensimmäinen vaihe, kylvöstä orastumiseen, oli Muddusniemen kevätviljakokeissa nopeampi kuin Viikissä. Kolmas kehitysvaihe, tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumisesta täydelle tähkälle (röyhylle) oli molemmissa koepaikoissa keskenään jokseenkin yhtä pitkä. Sen sijaan orastumisesta tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumiseen kehittyi kevätvilja Viikissä huomattavasti nopeammin kuin Muddusniemessä. Kevätviljan määrättyjä kehitysvaiheita vastaavat lämpöasteiden summat olivat Viikissä säännöllisesti suuremmat kuin Muddusniemessä. Tämä ero ilmeni pienimpänä orastumisen ja tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumisen välisenä aikana. Koetulosten tarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, että kevätviljan juuri se kehitysvaihe, orastumisesta tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumiseen, jolloin päivän pituus vaikuttaa kevätviljan kehitykseen, on ollut lyhyempi Viikissä (60° 10' N) kuin Muddusniemessä (69° 5' N). Myös tätä kehitysastetta vastaava lämpöasteiden summa on Viikissä ilmennyt suhteellisen pienenä. Näin ollen on ilmeistä, että päivän pituuden ja lämpötilan ohella myös joillakin muilla ekologisilla tekijöillä on ollut huomattava vaikutus kevätviljan kehityksen nopeuteen. Erityisesti on kiinnitetty huomiota valon voimakkuuteen, joka Viikissä on suurempi ja maaperän laatuun, joka todennäköisesti on Muddusniemessä kevätviljan nopealle kehitykselle suotuisampi. Sitä paitsi näyttää siltä, että kevätviljan kylvön ja täydelle tähkälle (röyhylle) tulon välisen ajan lämpöasteiden summa muodostuu samallakin leveyspiirillä pienimmäksi yleensä silloin kun lämpötila on verraten alhainen.https://journal.fi/afs/article/view/71565 |
| spellingShingle | Onni Pohjakallio Arvi Salonen Simo Antila Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa Agricultural and Food Science |
| title | Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa |
| title_full | Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa |
| title_fullStr | Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa |
| title_full_unstemmed | Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa |
| title_short | Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa |
| title_sort | kevatviljan kehityksesta helsingin yliopiston viikin 60° 10 n ja muddusniemen 69°5 n koetiloilla suoritetuissa kenttakokeissa |
| url | https://journal.fi/afs/article/view/71565 |
| work_keys_str_mv | AT onnipohjakallio kevatviljankehityksestahelsinginyliopistonviikin6010njamuddusniemen695nkoetiloillasuoritetuissakenttakokeissa AT arvisalonen kevatviljankehityksestahelsinginyliopistonviikin6010njamuddusniemen695nkoetiloillasuoritetuissakenttakokeissa AT simoantila kevatviljankehityksestahelsinginyliopistonviikin6010njamuddusniemen695nkoetiloillasuoritetuissakenttakokeissa |